Jaa, sitä ollaankin sitten taas vanhennuttu...

Niin, synttäripäivä. 18 tuli vihdoin täyteen. :)

Kuru on seikkaillut tänään taas koulussa. On ollut ihana huomata, miten lämpimästi siihen suhtaudutaan: siitä on tullut oikea lukiomme terapiakoira. Se on kaikille ystävällinen, kerjää huomiota ja rapsutuksia maha pystyssä tai sievästi jalkoihin istuen. Tunnilla huomiokerjuri lähinnä makoilee siankorvaa syöden tai nukkuu, lunki tapaus. Mukavasti se myös on kuulolla, ei sen kanssa siellä hihnaa tarvitse vaikka vilinää ja vilskettä riittääkin 700 oppilaan opinahjossa. Olen niin ylpeä pikkuporosta!

Muutoinkin menee kivasti. Koulutteluun, riehumiseen ja ulkoiluun puretaan työkoiran energioita tehokkaasti: sisällä Kuru nukkuu suurimman osan ajasta. Tosin auta armias, jos toimintaa ei ole ollut tarjolla.... sitten on kyllä porokoiraa seinillä. Sitä hirviötä ei tahdo jaksaa kukaan. No, pysyypähän ainakin treenimotivaatio korkealla eikä pääse liikakilot kertymään. ;D

Kuru on kunnostautunut myös raadonsyöjänä. Pennun suusta on tähän mennessä kaivettu paitsi normaaleja pikkujyrsiöitä, myös sammakko. Ja kakkaa. Yök. Tänään se lähti isän matkaan mökille, saa nähdä mitä siltä reissulta löytyy...