Oho.... mites tämä nyt näin on päässyt unohtumaan...

Krhm. Edellisestä päivityksestä on nyt kyllä jo niin pitkä aika, että lienee selityksen paikka. On nimittäin päässyt käymään niin, että Lousku meni ja rakastui. :P Sitä on leijailtu niin pilvissä, että pää on lyönyt ihan tyhjää kun tännekin on yrittänyt jotain kirjoittaa....voe voe.

Mutta mutta. Kuru voi oikein hyvin, painoa on jo 12 kiloa ja pikkuhiljaa neiti alkaa näyttää koiralta. :) Sosiaalistaminen tuottaa tulosta, koira ottaa lunkisti tilanteessa kuin tilanteessa, ja kulkeekin minulla mukana miltein kaikkialla. Mörköikää tosin pukkaa, Kuru säikkyy milloin jätesäkkejä, milloin sliipattuja pukumiehiä. Hetken ihmettelyn jälkeen ollaan kuitenkin taas sujut, ja pentu jatkaa tyytyväisenä matkaansa. Luoksetulokin on hyvällä mallilla ja tokon alkeita tapaillaan lauantaisin purinalla. Myös naksua rääkätään ahkerasti. Ulkoiltu on paljon: metsässä, jäällä ja kaupungissa. Vauhtia neidissä piisaa, se ei jää enää yhtään kakkoseksi Muusa-tädille tai muille koirakavereilleen. Kuru alkaa myös selvästi hiukan joustamaan ja sovittelemaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa eikä aina käy kiinni kuin sika limppuun... vaikka on se kyllä aika maailmanvalloittaja edelleen. ;)

Täällä siskon ottamia kuvia jäältä.