torstai 11. kesäkuuta 2009

Harrastuksia, kavereita, juoksut....

... JA PERKELEEN VIRTSATIETULEHDUKSET!! Ensimmäisen kerran sellainen ilmaantui vähän ennen juoksua ja hoidettiin pois 10 päivän kuurilla. Ehdin hädintuskin huokaista helpotuksesta ja todeta ensimmäisten juoksujen alkaneen, kun koira jo alkoi uudestaan pissiä lattioille ja aristaa takapäätään... Ja tulehdushan siellä taas oli, tällä kertaa vielä selvästi kivulias sellainen! :( Tuntuu kauhean keljulta katsella toisen vaivaloisia pissipuuhia ja tunkea seuraavaa antibioottia kurkusta alas. Eikä voi välttyä siltäkään ajatukselta, että näinköhän sitä jouduttiin sitten joka juoksuissa toistuvaan kierteeseen... Eläinlääkäri yritti lohduttaa, että jos siltä tosiaan alkaa näyttää, niin ei kun kohtu pois ja se siitä ongelmasta. Muuten hyvä, mutta kun ko. jalostuskoira ei ole minun omistuksessani enkä minä sen kohdusta päätä! No, yritän olla menemättä asioiden edelle ja välttää turhaa hysteriaa.

Ennen juoksuja ja sairasteluita Kuru ehti kuitenkin aloittaa mukavan kesäloman tapailemalla agin alkeita Ojangossa, piipahtamalla mätsäreissä (kuvan c:t kuluu Annalle) ja reuhuamalla Puikulan kanssa. Tässä kuvasaastetta:


Ohjaaja pyöri kehässä enemmän kuin hukassa (liian hitaasti, väärään suuntaan ja ties mitä noloa) eikä oikein vakuuttanut tuomaria... että jumbosija tuli. Mutta kyllä me vielä tästä noustaan! :P

Muusan kanssa sen sijaan oli yhtä mutkattoman hauskaa kuin aina.

Ensinnäkin on huisin kivaa juosta ja jahdata pahaa-aavistamatonta Puikulaa:




Hauskaa on myös lihapullien etsintä...




...vaikka Kuru ei lihapulliin suhtaudukaan aivan samalla intohimolla kuin Muusa ;)


Kurusta kaikkein kivointa on kepit:




Niillä voi leikkiä myös Muusan kanssa!










Tai järsiä yksin:








Kivaa!!

3 kommenttia:

Pihlis kirjoitti...

Koitappa lisätä Kurun ruokaa jotakin hapanta marjaa (esim. karpalo tai puolukka) tai sitten ihan C-vitamiinia. Saattaa auttaa pitämään tulehduksen loitolla :)

Mirka kirjoitti...

Kuru on kyllä vallan kauniisti kasvanut neitikoira. Komppailen Pihlistä neuvojen osalta ja toivottelen tsemppiä. Sen kerran, kun meillä on virtsiitistä kärsitty se oli mallia maraton. Eka kuuri näennäisesti paransi, toinen kuuri ei tehnyt yhtään mitään ja lopetettiinkin puoleen väliin. Kolmas troppi sitten onneksi tepsi ja sen jälkeen ei ole ko. vaivaa tässä taloudessa tarvinnut pähkiä *koputtaa puuta*

:) kirjoitti...

onpas se kasvanut!