tiistai 27. lokakuuta 2009

Syyshulinoita

Onpa tullut taas taukoa. Kurusta on kehkeytynyt tässä välissä oikea kauhukakara, ainakin tietyilta osin. Neiti on aina ollut vähän tosikko, mutta nyt sillä on pinna todella kireällä: pentua riepoo milloin mikäkin asia eikä itsehillintää ole kuten ennen.

Esimerkki: Olemme kävelyllä Kurun ja Muusan kanssa. Kuru näkee puussa oravan ja yrittää rynnätä haukkumaan sitä. Sitä kielletään ja käsketään istumaan -> istuu mutta alkaa turhautuneena haukkua. Haukkumiseen puututaan myös ja odotetaan, että koira hiljenee ennen kuin se vapautetaan. Vapautus -> Kuru ampaisee suoraan Muusan kimppuun ja purkaa kaiken edellisessä tilanteessa syntyneen turhautumisen ja kiukun viattomaan pinseriin -> otetaan pois Muusan niskasta ja ojennetaan jälleen -> alkaa purra lapasista, kintereistä tms. Ja tätä jatkuu niin kauan, että koira on riekkunut kiukkunsa pois, minkä jälkeen se pystyy tekemään jotain nätisti ja saa palkan. Melko uuvuttavaa, kun Kurun arjessa on kuitenkin jatkuvasti vastaavia tilanteita, joissa sen pitäisi pystyä hillitsemään itsensä ja luopua tavoittelemastaan asiasta... Tulee välillä melkoinen ikävä sitä suloista palleroa, joka ei ottanut nokkiinsa juuri mistään. No, ehkä tämmöinen äkillinen turhaumankestokyvyttömyys lähtee yhtä nopeasti kun on tullutkin.

Toisaalta on kiva huomata, että ruipelon ja kaljun pennun päässä on alkanut myös tapahtua jotain: Kurusta on tullut todella, todella uuttera harrastus- ja etenkin hakukoira, joka ei anna periksi piiruakaan. Sen määrätietoisuus ja halu tehdä työtä on jotain aivan hämmästyttävää: tuntuu ettei se jättäisi tehtäväänsä kesken, vaikka taivaalta sataisi tikareita. On tuo ominaisuus ollut toki havaittavissa aiemminkin, mutta silloin se on kanavoitunut kaikkeen vähemmän toivottavaan...

Hyviä uutisia on myös terveysrintamalta: Kuru kävi tutkimuksissa ja epäviralliset tulokset olivat mukavaa kuultavaa. Lonkat A/B, kyynärät 0/0 ja silmät ok. Katsotaan nyt muuttuuko vielä kennelliitossa johonkin suuntaan. :) Joka tapauksessa paljon kiitoksia Annalle ja Lotalle, jotka veivät Kurun paikan päälle ja auttoivat minua onnetonta paperiasioissa!

Tässä vähän kuvia tokkuraisesta porokoirasta:







4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kurulla näyttää olevan samoja vinkeitä kuin isällään. Kun Borgan kanssa lähtee lenkille se tanssii ensin villin tanssin pelkästä ilosta ja jos mennään joskus ensin autolla ja sitteen päästetään vapaana juoksemaann niin ensin viuhdotaan eestaas ja paras palkkio on kun saa ravistella pipoa tai sormikkaita minulla onkin sitä varten halvat parin euron villasormikkaat mukana. Porokoira on ennenkaikkea isännänkoira joten Borgaa ei tarvitse kauan huudella kun se tulee metsässäkin näkyviin. No täällä on nuo ulkoilumahdollisuudet vähän toisenlaiset kuin siellä. Tosin 4 vuoden ikä on jo vähän pahinta riehumista hiljentänyt. En ole asiantuntija mutta olisikohan koirillakin uhmaikä ja kapinoiva murrosikä. terveisin mummo Utsjoelta

Anonyymi kirjoitti...

Pozdrawia Ciebie z Warszawy Grzegorz. Radzi zamieścić na stronie TRANSLATOR:

http://translate.google.com/

Anonyymi kirjoitti...

Great blog- really enjoyed reading it. Have bookmarked you and will check back regular. Please feel free to take a look at my blog...
cheap flights to jakarta
flights to jakarta
jakarta flights

Unknown kirjoitti...

Agree with the above saying.
cheap Arizona Cardinals jerseys
discount Arizona Cardinals jerseys
wholesale Arizona Cardinals jerseys
Nike NFL jerseys
Cheap Jerseys
wholesale nfl jerseys
nfl jerseys wholesale
jerseys wholesale